30 vuotta maailmancup-kisoja Kontiolahdella

Moni asia on muuttunut siitä, kun ensimmäiset maailmancupin osakilpailut järjestettiin Kontiolahdella vuonna 1990. Yksi keskeinen peruspilari on kuitenkin pysynyt: iloinen yhdessä tekemisen henki. Siitä KontU tunnetaan.

– Talkooporukka on tosi lämminhenkinen perhe, tekevät todella paljon pyyteetöntä työtä. Seurasydän sykkii, Kontiolahden Urheilijoiden puheenjohtaja Kimmo Turunen ihastelee.

Yhdessä tekemisen ilo voi hyvin myös nyt, kun Kontiolahdella järjestään jo 12. kerran maailmancupia. Niiden lisäksi vuoden 1990 jälkeen on järjestetty kahdet MM-kilpailut (1999 ja 2015) sekä kolmet nuorten MM-kilpailut (1996, 2005 ja 2012) . Eikä siinä suinkaan kaikki: Vuodesta 2007 lähtien stadionilla on järjestetty yli 130 kilpailua ja kisoissa on kellotettu yli 30 000 kisasuoritusta.

Turusella on suhteellisen tuoretta kokemusta siitä, kuinka seurahenki alle 200 jäsenen yhdistyksessä imaisee mukaansa. Vuonna 2014 hänen ensimmäisellä luokalla ollut tyttärensä tutustui koulussa ekoaseammuntaan, mikä sai tyttären ehdottamaan isälleen KontU:n järjestämää ampparikerhoa.

– Aika nopeasti tuli sellainen, että tämä on aika siistiä, porukassa on hyvä meininki. Sitten kysyin, voisinko tulla 2015 MM-kisoihin tekemään jotain, Turunen muistelee ”kontulaisuutensa” alkua.

Matkan varrella olosuhteita on kehitetty eri toimijoiden kanssa. Vuonna 1990 rakennettu stadion rakennettiin uudelleen 2013–14, ampumapenkka uusittiin 2011. Nykyisellään pääkatsomoon mahtuu 4500 henkilöä, latukatsomoon 10 000 henkilöä.

Kontiolahden Urheilijoilla on edessään melkoinen maailmancup-putki, kun maaliskuun 2020 jälkeen seuraavan kahden cup-kauden avauskilpailut käydään Kontiolahdella. Turunen on tulevasta innoissaan.

– Olemme tehneet pitkään asioita aika paljon oikein. Olemme kehittyneet, olemme luoneet kulttuuria. On se aikamoinen luottamuksen osoitus. Perinteistä on rakennettu ja kova työ tehty, Turunen sanoo.

Eikä kehitys rajoitu pelkästään maailmancupien järjestelemiseen. Lokakuussa hiihtokauden avaava jäähdytetty latu on taannut hiihto-olosuhteet, myös valmennukseen on panostettu. Seuralla on palkattu päävalmentaja, joka on myös Suomen Ampumahiihtoliiton nuorten olympiavalmentaja. Suurin osa maajoukkueesta asuu tai harjoittelee seudulla ja pääsee näin nauttimaan maailmacup-tason olosuhteista päivittäin.

Valokuva: Petri Kiukas