Kuva tulossa

Norjalainen Erik Bartlett Kulstad aloitti toukokuussa Suomen maajoukkueen päävalmentajana 1+3 -vuotisella sopimuksella. Kuva: Kontiolahti Biathlon

15.11.2022

Päävalmentaja Erik Bartlett Kulstad ennen kauden avausta: “Olemme haastajan roolissa”

Puoli vuotta maajoukkuetta ohjannut päävalmentaja odottaa näkevänsä suomalaisurheilijoilta aiempaa tasaisempia ammunta-aikoja heti maailmancupin avauksessa Kontiolahdella.

Toukokuussa Suomen ampumahiihtomaajoukkueen päävalmentajana aloittanut Erik Bartlett Kulstad sanoo olevansa tyytyväinen kokemuksiinsa ensimmäisen puolen vuoden aikana. 

“Suomen maajoukkueen päävalmentajuus on minulle täydellinen haaste. Olemme haastajan roolissa, ja meillä on hyvä sekoitus kokemusta sekä nuorta innokkuutta”, 31-vuotias norjalainen sanoo. 

Ensimmäiset kolme kuukautta Kulsdtadin päätehtävänä oli tutustua urheilijoihin ja muuhun maajoukkueeseen. 

“Työparillani Aku Moilasella on aiempaa enemmän vastuuta, ja yhteistyö Akun kanssa on sujunut erittäin hyvin. Nuorina ja innokkaina valmentajina meidän on helppo löytää yhteinen sävel”, päävalmentaja sanoo.   

MM-kisoista eväitä syksyyn

Elokuussa Suomen maajoukkue toi rulla-ampumahiihdon MM-kisoista tuliaisina Nastassia Kinnusen pronssin sekä sijoituksia kymmenen kärjessä. 

“Ensimmäisinä kuukausina loimme työllemme perusmallia. MM-kisoissa pääsimme keräämään kokemuksia, ja syksyn mittaan olemme oppineet niistä.”

Kesän ja syksyn harjoittelussa maajoukkue on kiinnittänyt huomiota niin ammunta-aikoihin kuin hiihtotekniikan viilaukseen. 

“Toivottavasti pystymme näyttämään heti kauden alussa, että kehitystä on tullut ja että ammunta-ajat sekä kierroskohtaiset hiihtoajat ovat aiempaa tasaisempia. Kisakokemuksia pääsemme tietysti keräämään vasta kisoissa ja niistä opimme kauden mittaan.”  

Tiivistä ryhmää tekemässä  

Kulstad työskenteli aiemmin Kiinan maajoukkueen valmennusryhmässä yhdessä lajilegendojen Ole Einar Björndalenin ja Daria Domratshevan työparina. 

Suurimmaksi eroksi Suomen ja Kiinan maajoukkueiden välillä päävalmentaja näkee yleisen toimintakulttuurin. Urheilijat ovat urheilijoita riippumatta siitä, mistä maasta he tulevat, hän sanoo.  

“Selkein ero on siinä, kuinka hyvin voimme olla yhteydessä urheilijoihin. Haluan, että maajoukkue on tiivis ryhmä, joka haluaa tehdä töitä yhdessä kehittyäkseen. Suomessa tämä on helpompaa tutumman toimintakulttuurin ja pienemmän kielimuurin ansiosta.”